Kuva 1: Pelkolan tontti isojakokartassa, 2: Pelkolan sijainti vuoden 1767 kartasta digitoituna, 3: torpan paikka vuoden 1767 kartasta digitoituna, 4: inventoinnissa havaittiin vähäisiä viljelyjäänteitä metsässä (torpan todennäköinen todellinen sijainti). Inventointialueen likimääräinen raja on merkitty vihreällä viivalla. (Laakso & Bilund, 2014)

Kuva 2. Pelkola kartalla (Pelkola sijaitsee Nuijamaantien varrella)

Pelkosten suku 

Tämä sukusivusto kertoo Pelkosen suvun vaiheista, ihmisistä ja elämästä Etelä-Karjalassa Lappeenrannassa vuosisadoilla 1700-2000. Lappeenrannan sukuhaaran 'Pelkonen' sukunimi on saattanut muodostua asuinpaikan mukaan, sillä Pelkoset ovat asuneet pitkään Pelkolan kylässä. Vuoden 1767 kartassa Pelkolaan on merkitty yksi talo ja yksi torppa,  joita Pelkosen suku on asuttanut. Isojaossa Pelkolan kylässä oli yksi talo, jonka tontti sijaitsi Pelkolan 1900-luvun tilakeskuksen eteläpuolella pellolla. Vuoden 1767 kartassa Pelkola on merkitty likimain samalle paikalle. Kuvan 1 kartassa on esitetty Pelkolan isojaon aikainen tontti asemoituna kaupungin kantakartalle. Karttaan on merkitty myös vuoden 1767 kartasta digitoituna Pelkolan ja sen kaakkoispuolella olevan torpan sijainti. Koska alueen talojen määrässä on yleensä tapahtunut vähenemistä historiallisella ajalla, on hyvinkin mahdollista, että torpan paikka on autioitunut entinen talon paikka. Talon ja torpan paikkeilla on nykyisin peltoa ja vanhaa kuusimetsää.  Vanhojen asumusten jäänteitä ei enää ole. (Mikroliitti Oy: Ville Laakso ja Antti Bilund, 2014)

Lappeenranta ja Lappee

Vanhaan Lapveden pitäjään kuului sekä Lappeen maaseurakunta että Lappeenrannan kaupunki ympäristöineen. Tunnettu jo keskiajan lopulla, pastoraatti ainakin jo 1415. Lappeenrannan kaupunki on perustettu vuonna 1649, mutta oikeudet peruutettiin jo 1683 ja uudistettiin vasta 4.10.1816.